Terijokelaisia siirtolaisia - uutta asutusta sotien jälkeen

Neuvostoliitolle toisessa maailmansodassa menetetyltä alueelta Karjalasta siirtyi muuhun Suomeen noin 400 000 henkilöä eli 10 prosenttia maan väestöstä. Sodan jälkeen säädetyn maanhankintalain mukaan osalla siirtoväestä oli oikeus ostaa maata Karjalaan jääneen tilalle.
        Helsingin kaupungin oli luovutettava maataan asutustoimintaa varten sekä Helsingistä että muilta omistamiltaan alueilta. Helsingin kaupungin vapaaehtoisesti asutustoimintaan luovuttamat maat eivät täysin riittäneet valtiolle. Tämän vuoksi Helsingin omistamia maita pakkolunastettiin siirtolaisten käyttöön. Näin tapahtui myös Bengtsårin alueella, jossa Bromarvin maanlunastuslautakunta pakkolunasti vuonna 1946 Helsingin omistamista alueista maata 195 ha ja vesialuetta 761 ha. Näistä alueista muodostettiin kaikkiaan kuusi kalastus- ja asuntoviljelystilaa. Lisäksi luovutettiin vesialuetta seitsemännelle tilalle. Näistä tiloista kolme asuntoviljelystilaa tuli Bengtsåriin ja yksi kalastustila läheiseen Tjäruholmen-nimiseen saareen.
        Bengtsårin kolme tilaa tulivat saaren pohjoiskärkeen, sen keskiosan itäreunalle sekä saaren etelärantaan. Kuhunkin kuului muutama hehtaari peltoa sekä metsä- ja vesialuetta. Bengtsårin ja Tjäruholmenin tilat myytiin Terijoelta lähteneille siirtolaisille.
        Näillä tiloilla ei ollut rakennuksia. Niinpä niille voitiin muuttaa vasta kun asuin-, karja- ja talousrakennukset oli tehty. Tilat valmistuivat asuttavaan kuntoon 1940-luvun lopulla.
        
Bengtsåriin muodostetut tilat turvasivat niille muuttaneille perheille hengissä pysymisen sodan jälkeisille vuosille, mutta pidemmän päälle nämä tilat eivät olleet elinvoimaisia.
     Erityisiksi hankaluuksiksi muodostuivat jo heti alussa toimeentulon niukkuus ja lasten koulunkäynti. Nämä ja kulkemiseen liittyneet hankaluudet saivat aikaan sen, että siirtolaisten tilat tyhjenivät vakinaisista asukkaista muutamassa kymmenessä vuodessa. Ne eivät kuitenkaan jääneet autioiksi, vaan niille syntyi jo 1960-luvulla laajaa vapaa-ajan asutusta.

Keskeinen lähde:

  • Koho, Kari: Kohojen evakkotie Terijoelta Bengtsåriin. Yrjö Koho, Hanko 2014.