Kuvagalleria

 

Bengtsårin alueelta otettuja, sivun teemaan liittyviä kuvia.

Linnut

Pesimälintujen laskenta tehtiin 2017

Hyvän ja tuoreen kuvan Bengtsårin pesimälinnustosta saa keväällä 2017 tehdystä kattavasta kartoituksesta. Tässä esitetään siitä tiivistelmä, kartoitusmenetelmä ja tulokset on kuvattu yksityiskohtaisesti teoksessa Kari Koho & Mikko Koho: Bengtsår. 

Vuoden 2017 lintulaskennassa painotettiin erityisesti harvalukuisia lajeja, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta. Kartoituksen tulokset näkyvät taulukossa alla. Luku kertoo parimäärän. Lajit, joiden parimääriä ei laskettu, mutta joita kuitenkin tavattiin kartoituksessa pesimäaikaan saarella, on merkitty symbolilla "+". Näihin lukeutuvat myös saaren oletettavasti runsaimmat pesimälajit: peippo ja pajulintu.

Lähialueen vesilinnut, kahlaajat ja lokkilinnut käsitellään erikseen jäljempänä, mutta taulukkoon on otettu mukaan selvästi saaren maa-alueella pesiviksi tulkitut lajit. Bengtsårin saarelta merelle päin katsoessaan voi siis nähdä monia sellaisia yleisiäkin lintulajeja, joita ei löydy tältä listalta.

Taulukko Bengtsårin saaren pesimälinnuista 2017 

Myös monia muita lajeja on havaittu

Laskennan yhteydessä saarelta käsin nähtiin myös korppi, mehiläishaukka, merikotka, nuolihaukka ja tervapääsky, jotka mahdollisesti pesivät Bengtsårin lähialueella. Aiemmin 2000-luvulla saarella on pesinyt tai reviiriä pitänyt monia sellaisia lajeja, joita vuoden 2017 kartoituksessa ei havaittu pesivinä. Näitä ovat hömötiainen, kangaskiuru, mehiläishaukka, pajusirkku, pikkutikka, punatulkku, punavarpunen, pyrstötiainen, räystäspääsky, varpuspöllö ja viitasirkkalintu. Pesintään viittaavia havaintoja on 2000-luvulta myös pohjantikasta.

1900-luvun loppupuolella Bengtsårissa on havaittu pesivinä harakka, helmipöllö, kiuru, kottarainen, kuhankeittäjä, käenpiika, leppälintu, niittykirvinen, peltosirkku, pensastasku, pähkinähakki, ruisrääkkä, sarvipöllö, taivaanvuohi, tervapääsky ja viirupöllö. Luonto-Liiton kesäleireillä vuosina 1982-1987 havaittiin joukko potentiaalisia pesimälajeja. Näitä olivat ampuhaukka, hiirihaukka, huuhkaja, isokäpylintu, järripeippo, keltavästäräkki, kirjokerttu, luhtakerttunen, naakka, pensassirkkalintu, pikkutylli, tikli, töyhtöhyyppä, urpiainen, varpunen ja viitakerttunen.

Vesi- ja rantalinnut pesivät usein lähiluodoilla

Taulukkoon listattujen lajien lisäksi kartoituksessa havaittiin joukko varmasti tai todennäköisesti lähellä pesiviä vesi- ja rantalintuja. Näitä olivat haahka, harmaahaikara, harmaalokki, kalalokki, kalatiira, kanadanhanhi, kyhmyjoutsen, lapintiira, merihanhi, meriharakka, merilokki, merimetso, naurulokki, punajalkaviklo, silkkiuikku, tukkakoskelo ja tukkasotka. Muita pesimäaikaan tavattuja mahdollisesti lähialueella pesiviä lajeja ovat lapasorsa, selkälokki ja valkoposkihanhi. Lisäksi havaittiin kaulushaikara ja laulujoutsenpari. Luonto-Liiton kesäleireillä on 1980-luvulla lisäksi havaittu pesivänä haapana. Tällöin on myös havaittu heinätavi, nokikana ja punasotka, mutta näiden lajien pesintää ei ole varmistettu.

Keskeiset lähteet:

  • Bengtsårin tammilehdon hoito- ja käyttösuunnitelma. Kiinteistö­virasto, Helsingin kaupunki, 1993.
  • Bengtsår. Luonto-opas. Helsingin kaupunki, 1988. 
  • Koho, Kari & Koho, Mikko: Bengtsår. Markku Koho, Espoo 2018.

Hyviä luontoaiheisia sivustoja:

Bengtsår-sivuilla käytetään evästeitä, jotka ovat tärkeitä sivuston toimivuuden kannalta. Emme käytä evästeitä markkinointiin, emmekä jaa kävijätietoja muille. Voit itse päättää, haluatko hyväksyä nämä välttämättömät evästeet vai et. Huomaa kuitenkin, että jos estät evästeet, sivu ei ehkä toimi kunnolla.