Kesäleirit käynnistyvät

Ei enää koulukotia

Koulukodin toimintaa ei sodan jälkeen 1940-luvulla enää käynnistetty uudelleen, koska sille ei ollut tarvetta. Koulukodin tulevaisuus oli kyseenalaistettu jo ennen sotaa.
      Lastensuojelulautakunnan kanta oli ainakin vuodesta 1938 lähtien se, että Bengtsårin koulukodin merkitys vähenee ja että sitä ei pidemmän päälle tarvita. Tämä johtui ennen kaikkea koulukodin kohderyhmään kuuluvien lasten määrän vähenemisestä, joka oli seurausta sosiaalisten olojen paranemisesta sekä siitä, että tavat puuttua lasten ja nuorten ongelmiin olivat kehittyneet pehmeämpään suuntaan.
     Samalla kun Bengtsårin koulukotitoiminnan päättyminen oli uumoiltavissa 1930-luvulla, virisi keskustelu saaren tulevaisuudesta. Leiritoiminta nousi selkeästi esiin jo vuonna 1939, kun Helsingin hallinnossa keskusteltiin siitä, että voitaisiinko Bengtsårin luonnonkaunista saariryhmää käyttää koululaisten kesänviettopaikkana.
     Ajatuksiin leiritoiminnasta palattiin sodan vielä kestäessä vuonna 1942. Tuolloin Helsingin kansakoululaisten kesäsiirtolatoimikunta tiedusteli mahdollisuutta perustaa lasten kesäsiirtola Bengtsåriin. Lastensuojelulautakunta suhtautui ajatukseen myönteisesti, mutta leiritoiminta ei vielä käynnistynyt. Lautakunta kirjoitti raporttiinsa: "Kun lasten kesäsiirtolain johtaja sittemmin Bengtsåriin tekemällään tarkastuskäynnillä havaitsi, miten perin pohjin venäläiset olivat hävittäneet siellä miltei kaikki rakennukset, vieläpä suurelta osaltaan metsätkin, raukesi tämä jo kauemmin vireillä ollut ajatus kyseisen saariryhmän käyttämisestä mainittuun tarkoitukseen ainakin toistaiseksi."

Leiritoiminta alkoi vuonna 1945

Helsingin kaupunginhallitus päätti keväällä 1945 luovuttaa Bengtsårin koulukodin alueen Helsingin suomen- ja ruotsinkielisten nuorisotyötoimikuntien käyttöön sinne perustettavaa nuorten kesäleiriä varten. Samalla kaupunki myönsi varoja entisen koulukodin keittiörakennuksen kunnostamiseen. Leiritoiminta alkoikin jo saman vuoden kesällä ja jatkui pienimuotoisena muutamana seuraavanakin vuonna.
     Vuonna 1948 oli Helsingin kaupungin nuorisotyön ensimmäinen kesäleiri Bengtsårissa. Kun leiritoiminta alkoi vakiintua, kaupunki kunnosti koulukodin käytössä olleita sodan tuhoilta säästyneitä rakennuksia ja ryhtyi hankkimaan leiritoiminnassa tarvittavia varusteita. Ensimmäisinä vuosina mm. kunnostettiin kansakoulu- ja kotieläinrakennusta ja hankittiin soutuveneitä ja pelastusvälineitä.
     Jo kesällä 1948 saareen palkattiin leirivalvoja - tuolloin tosin vain viideksi viikoksi. Kaksi vuotta myöhemmin Bengtsåriin tuli tilanhoitaja, joka huolehti myös metsänvartijan tehtävistä.
     Ensimmäisinä vuosina henkilökuntaa oli vähän ja leiriläiset osallistuivat leirin ylläpitotöihin. Kaikki oli kovin toisenlaista kuin vuosikymmeniä myöhemmin.
     Alussa leiritoiminta oli pienimuotoista. Leiriläisten määrä oli tavallisesti vuosittain noin 50-150. Määrä kasvoi kuitenkin nopeasti, ja 1970-luvun alkupuolella leiriläisiä oli vuosittain jo toista tuhatta. Esimerkiksi vuonna 1973 saarella järjestettiin 35 leiriä ja retkeä, joilla oli yhteensä 1251 osanottajaa. Leiriläisten määrä kasvoi edelleen, ja 2010-luvun alkuvuosina leireille osallistui vuosittain pari tuhatta nuorta

.

Keskeiset lähteet:

  • Bengtsår. Ulkoilualueen yleissuunnitelma 7.4.1976. Helsingin kaupunki.
  • Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen toimintakertomukset vuosilta 2010-2013. Nuorisoasiankeskus, Helsingin kaupunki.
  • Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta. [Helsingin kaupungin vuosikertomukset.] Vuosittaiset julkaisut vuosilta 1938-1973. Helsingin kaupunki. (Helsingin kaupunginarkisto)
  • Koho, Kari & Koho, Mikko: Bengtsår. Markku Koho, Espoo 2018.
  • Mikä Helsinki-Team? Historiaa. Helsinki-Team ry.
    (Nettijulkaisu: https://helsinkiteam.munstadi.fi)
  • Nuorisoasiainkeskus 60 vuotta. Nuorisoasiankeskus, Helsingin kaupunki.