Bengtsårin kalakannat

Merkittävimmät saaliskalat Bengtsårin alueella 1950-1970-luvuilla olivat ahven ja hauki. Myös särkiä ja siikoja saatiin jonkin verran. Kuha, ankerias, kampela, säyne ja lahna olivat vähälukuisia. Vuosittain saatiin myös jokunen turska, härkäsimppu ja jopa rasvakala.
     Ahven- ja siikakanta runsastuivat ainakin saaren keski- ja eteläosien vesialueilla 1980-luvulla. Kuhien määrä lisääntyi 1990-luvulla. Vuosikymmenen puolessa välissä kuhia saatiin täältä jo kaksi kertaa niin paljon kuin siikoja. Tuolloin myös särkiä oli alueella paljon. Niitä saatiin lähes yhtä paljon kuin ahvenia. Lahnakanta oli edelleen pieni. 
     Hiljakseen kasvanut siikakanta kääntyi 1990-luvulla laskuun. 1990-luvun puolen välin jälkeen särkien määrä väheni voimakkaasti samaan aikaan kun lahnakanta alkoi runsastua.
     Kalakannoissa tapahtuvien muutosten arvioiminen vuosittaisten saaliiden perusteella on tullut 2000-luvulla aikaisempia vuosia vaikeammaksi. Tämä on pääosin seurausta ilmaston lämpenemisestä johtuvasta sääolojen muuttumisesta. Meren syksyisen kylmenemisen ja keväisen jäidenlähdön ajankohdissa on suuria vuosittaisia eroja. Lisäksi tuulisuus on lisääntynyt. Nämä kaikki vaikuttavat sekä kalojen että kalastajien käyttäytymiseen ja siten saaliiden vuosittaisiin määriin.
     Kaikkineen Bengtsårin alueen kalakanta on ollut ja on edelleen runsas. 

Kalakantojen tulevaisuudesta

Itämeren suolapitoisuus vähenee. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että Itämeren alueen sademäärät kasvavat, ja mereen tulee yhä enemmän suolatonta vettä. Lisäksi sateiden lisääntyminen kasvattaa veden virtausta Tanskan salmien lävitse Pohjanmerelle, mikä vaikeuttaa suolaisen veden pääsyä Itämerelle. Myös ilmastonmuutoksesta johtuva länsituulien lisääntyminen Tanskan salmissa vähentää suolaisen veden tuloa Itämereen, koska tuulet pyrkivät pitämään Itämeren pinnan Pohjanmerta korkeammalla.
     Itämeren suolaisuuden väheneminen näkyy jo nyt mm. kampela- ja turskakantojen pienenemisinä.
     Valumavesien lisääntyminen kasvattaa maalta mereen kulkeutuvaa ravinnemäärää. Tämä on jo johtanut sameuden lisääntymiseen, sinileväkukintojen yleistymiseen ja rakkolevän keskimääräiseen vähenemiseen koko Itämeren alueella. Myös Itämeren lämpeneminen lisää osaltaan rehevöitymistä ja pahentaa syvien vesien happivajausta.
     Itämeren muutokset lisäävät tulevaisuudessa mm. ahvenen, kuhan, silakan, kilohailin ja särkikalojen määrää ja laajentavat muikun levinneisyysaluetta Suomen rannikolla. Sen sijaa esimerkiksi turska ja kampela todennäköisesti häviävät merialueiltamme kokonaan. Turskan väheneminen on jo nyt lisännyt kilohailin määrää, koska kilohaili on turskan merkittävä saaliskala.
     Vesien lämpeneminen haittaa viileissä vesissä viihtyvien kalojen elämää ja vähentää niiden määrää. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa lohi, siika ja made.
     Itämeren kalakantojen kehitys vaikuttaa suoraan Bengtsårin tulevaisuuden kalakantoihin. Lisäksi siihen vaikuttavat monet paikalliset seikat. Näitä ovat esimerkiksi kalastamisen määrä, pyydysten ominaisuudet ja vesialueen tila. Bengtsårin alueella 2010-luvulla yleistyneet merimetsot vähentävät paikallisesti kalojen määrää. Myös alueella liikkuvat hylkeet syövät kalaa. Merkittävin niihin liittyvä ongelma on kuitenkin se, että ne syövät kaloja pyydyksistä.

Keskeiset lähteet:

  • Holmberg, Ralf: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen yhteis­tarkkailu 1991-1992. Julkaisu 22. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, 1993.
  • Holmberg, Ralf: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 1995-1996. Julkaisu 77. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, 1998.
  • Holmberg, Ralf: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tark­kailu 2000-2001. Julkaisu 121. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, 2003.
  • Kalat, kalastus ja ilmastonmuutos. Luonnonvarakeskus (Luke).
    Osoite: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalat-ja-muuttuva-ymparisto/kalat-kalastus-ilmastonmuutos/ (2.7.2017)
  • Koho, Kari & Koho, Mikko: Bengtsår. Markku Koho, Espoo 2018.
  • Sjöman, Eva: Hoito- ja käyttösuunnitelma, Hangon kalastusalue. Yrkeshögskolan Sydväst, 2006.
  • Valjus, Jorma & Holmberg, Ralf: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 2002-2007. Julkaisu 208. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, 2010.